How I ended up here?

By Mia - 12.28

Tähän loma postauksien keskelle hieman toisenlainen postaus. Tässä juuri selailin ja poistelin mun jotain vanhimpia postauksia. Siinä samalla tuli muisteltua, miten tänne Englanttiin oon päätynyt ja mitä tässä kahden ja puolen vuoden aikana onkaan ehtinyt tapahtua!

Au pairiksi lähteminen, saati ulkomailla asuminen, ei koskaan ollut mun mikään suuri haave. Enemmänkin hetken mielijohde :-D En edes tiedä mistä se ajatus lähti, mutta ajankohta tuntui sopivalta, koska töitä tai koulua ei ollut. Ja Englantiin päädyin siksi, koska täällä luonnollisesti puhutaan englantia ja sepä on ainoa kieli mitä osaan suomen lisäksi! Koskaan aikaisemmin en ollut Englannissa edes vieraillut.
Ja koska olen vähän semmoista tyyppiä, että jos jotain haluan, sen on tapahduttava heti just nyt. Siispä au pair perheen ettimisessä ei kauaa mennyt ja jo kuukauden päähän oli menolippu hankittu! Kauaa en siis harkinnut tähän ensimmäiseen perheeseen menemistä, saati ottanut sen kummemin selvää au pairin työstä.

Muistan mun tänne tulopäivän erittäin hyvin ja kuinka itkin kuin mikäkin hullu yksin lentokentällä :-D Tänne tulo ei sinäänsä jännittänyt, mutta hieman ahdisti koska oon tutun ja turvallisen ympäristön ystävä, sekä viihdyin yksin paremmin kuin hyvin ja nyt oli tiedossa talon jakaminen viiden muun kanssa!
Mun ensimmäinen au pair perhe oli siis täysin suomalainen neljä lapsinen perhe ja yksinhuoltaja äiti. Sopeuduin perheeseen hyvin ja viihdyin siellä. Mutta ajan mittaan työnmäärä oli mulle liikaa ja omaa rauhaa ei oikeastaan koskaan ollut. Ja tuntui etten koskaan oo täysin vapaalla! Asuttiin vielä aika pienessä kaupungissa, missä ei mun ikäistä seuraa edes löytynyt, joten koin myös olevani aika yksinäinen. Sain myös tosi tosi vähän palkkaa tuolla, joten ei todellakaan ollut rahaa aina matkustaa kauemmaksi!
Mietin, että kestäisinkö tuolla vielä sen pari kuukautta, jolloin mun oli taroitus palata Suomeen, vai vaihdanko perhettä. Tuntuisi tosi pahalta lähteä kesken sovitun ajan!
Monet mulle sanoi, että jos en oo siellä onnellinen niin lähde, pitää välillä ajatella itseäkin. Ja päädyin sitten vaihtamaan perhettä ja tuosta kerrottuani perheen äidille, ei hän ilahtunut yhtään. Sain poistua talosta sillä sekunnilla :-D
Majailin viikon ihanan suomalaisen perheen luona kunnes pääsin muuttamaan mun uuteen au pair perheeseen Lontooseen! Olin erittäin innoissani päästessäni asumaan Lontoon keskustaan. Myös monet tapaamani au pairit asuivat Lontoossa.
Tää uusi perhe löytyi siis myös todella äkkiä ja montaa kertaa en heidän kanssaan viestitellyt ennen kuin jo asuin heillä. Kyseinen perhe osoittautui aivan erilaiseksi mitä oli heidän puheistaan ymmärtänyt tai heidän vanhalta au pairilta kuullut! En viihtynyt tuolla ollenkaan! Asuin heidän kanssaan kuitenkin 5-6 kuukautta ja joista melkein 2 kuukautta vietin Suomessa :-D
Ja muistan senkin hetken erittäin hyvin kun pääsin 9 kuukauden jälkeen vihdoin käymään Suomessa!
Suomessa ollessa pohdiskelin taas mitän mun kannattaisi tehdä. Palaisinko Suomeen vai etsisinkö töitä Lontoosta, mutta tosta perheestä halusin pois ja au pairin hommatkin alkoi jo tympiä.
Kesälomalta palattuani takaisin tuohon perheeseen aloin salaa etsimään töitä. Kyseisen perheen äiti oli kuitenkin kova stalkkeri, joka saikin tuota pikaa selville mun aikeista :-D Hän sitten kertoi päivämäärän johon mennessä mun oli muutettava pois. Aikaa taisi olla kaksi viikko ja pieni paniikki tuli asunnon sekä työn suhteen!
Töitä ei tuntunut löytyvän mistään ja aikaa kävi vähiin. Päädyinpä sitte etsimään vielä kolmannen au pair perheen, koska Suomeen en halunnut lähteä!
Uusi au pair perhe löytyi taas viikossa ja olikin aika muuttaa heille. Tähän perheeseen oli enemmän kuin tyytyväinen, vähän töitä ja hyvä palkka ;-D Tosin au pairin hommat alkoivat todellakin tossa vaiheessa jo kyllästyttämään! Myöskin jahkailin taas lähdenkö takaisin Suomeen vai jäänkö Englantiin, varsinkin kun monet kavereista olivat jo palanneet takaisin Suomeen.
Kyseisessä perheessä viihdyin kuitenkin melkein 10 kuukautta. Ja olin myös tullut siihen loppu tulokseen, että kyllä mun paikka oli Lontoossa! Ja täällä sitä edelleen ollaa ja oon enemmän kuin tyytyväinen mun päästöksestä. Ja varsinkin siintä, että lähdin mun ekasta perheestä kesken sovitun ajan, muuten olisin vaan 9 kuukauden jälkeen palannut Suomeen. Ties mimmosta mun elämä siellä Suomessa tällä hetkellä olisi! Jännä edes ajatella.

  • Share:

You Might Also Like

3 kommenttia

  1. voisitko tehdä jonkun pintaraapaisu-postauksen, että kuinka löysit miehesi ja mitkä ovat sun tulevaisuudet suunnitelmat ja haaveet? :)

    -Kirsikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän tarina ei mitenkään kummoinen ole, joten siintä en varmaankaan postausta saa aikaiseksi : D
      Katsotaan josko noista tulevaisuuden suunnitelmista ja haaveista kirjoittelisin!

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista